Tietojen luovutuksen kieltäminen

Väestötietojärjestelmän henkilö- ja osoitetietoja käytetään toimivaltaisuuden selvittämisessä, hallinnollisessa päätöksenteossa, osoitepalvelussa, tieteellisessä tutkimuksessa, tilastojen laatimisessa, asiakasrekisterien ajantasallapidossa, mielipide- ja markkinatutkimuksissa, suoramarkkinoinnissa sekä oikeushallinnossa. Jokaisella on oikeus kieltää tietojensa luovutus väestötietojärjestelmästä suoramarkkinointiin, markkina- ja mielipidetutkimukseen, osoitepalveluna sekä sukututkimusta ja henkilömatrikkelia varten.

Tietojen luovutuksen voi kieltää oikeasta palkista löytyvän verkkolomakkeen "Henkilötietojen luovutuksen kieltäminen" avulla. Kiellon voi tehdä myös samasta linkistä löytyvän, tulostettavan ja postitse lähetettävän lomakkeen avulla. Lisäksi tietojen luovutuksen voi kieltää sirullisen henkilökortin avulla Tarkasta tietosi! -palvelussa tai ilmoittamalla asiasta puhelimitse tai vapaamuotoisella kirjeellä maistraattiin tai Väestörekisterikeskukseen.

Tietojen luovuttamisesta ja muusta käsittelystä katso rekisteriselosteet 

Osoitetietoja väestötietojärjestelmästä päivittävät asiakkaat

Kiellot ja niiden vaikutukset

Suoramarkkinointikielto

Nimi- ja osoitetietoja ei luovuteta suoramarkkinointitarkoituksiin eikä markkina- ja mielipidetutkimuksiin. Muun muassa tieteelliseen kyselytutkimukseen tietoja voidaan luovuttaa kiellosta huolimatta.

Henkilömatrikkelikielto

Tietoja ei luovuteta esimerkiksi oppilaitoksen entisistä oppilaista tai tietyn tutkinnon suorittaneista tehtävää matrikkelia varten.

Sukututkimuskielto

Tietoja ei luovuteta sukututkimustarkoituksiin.

Osoitepalvelukielto

Tietoja ei luovuteta osoitepalvelussa. Niitä ei myöskään yleensä luovuteta yrityksille, jotka päivittävät asiakasrekistereitään väestötietojärjestelmän tiedoilla (esimerkiksi lehtitalot). Pankeille ja vakuutusyhtiöille tiedot voidaan väestötietolain nojalla luovuttaa kiellosta huolimatta.

Turvakielto

Jos henkilöllä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna, maistraatti voi asianomaisen pyynnöstä määrätä, ettei kotikunta- tai osoitetietoja saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. Maistraatti edellyttää turvakiellon hakijalta kirjallista, perusteltua pyyntöä tai ainakin käyntiä maistraatissa. Turvakieltomääräys voi ensimmäisen kerran olla voimassa enintään viisi vuotta, minkä jälkeen sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan.

Kun henkilöllä on turvakielto, hänen osoitettaan ei luovuteta useissa tapauksissa viranomaisillekaan. Ne viranomaiset, jotka saavat henkilön yhteystietoja järjestelmiinsä, saavat myös tiedon turvakiellosta. Samantapaisesta luovutusrajoituksesta on säädetty myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Salassapitovelvollisuus koskee tällöin kuitenkin vain sitä viranomaista, jolle henkilö on esittänyt pyynnön tietojensa luovutuskiellosta.

Kiellot perustuvat lakiin

Tietojen luovuttamisesta väestötietojärjestelmästä säädetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009). Henkilöllä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen väestötietojärjestelmästä henkilötietolain (523/1999) 30 §:n nojalla suoramarkkinointia, markkina- ja mielipidetutkimusta, henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 35 §:n nojalla asiakkuuden hoitoon ja osoitepalveluna. Em. lain 36 §:n perusteella väestötietojärjestelmään voidaan hakemuksesta tallettaa ns. turvakielto.

Viranomaisille, esimerkiksi Tilastokeskukselle ja Viestintävirastolle, luovutetaan niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa tarpeelliset tiedot edellä kerrotuista kielloista huolimatta.

Muita tahoja, joille voi ilmoittaa kiellon tietojen luovuttamisesta suoramarkkinointitarkoituksiin:

Liikenteen turvallisuusvirasto: Ajoneuvorekisteri

Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry: Puhelintarjonnan rajoituspalvelu (ns. Puhelin-Robinson) ja Osoitteellisen suoramainonnan rajoituspalvelu (ns. Posti-Robinson)